Tietoa kirjastosta

Nuorisotiedon kirjasto on nuorisoalan erikoiskirjasto, jota ylläpitää nuorisotyön palvelu- ja vaikuttajajärjestö Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry. Valtakunnallinen, kaikille avoin kirjasto aloitti toimintansa Nuorisopoliittisen arkiston nimellä vuonna 1974.

Kirjastohistoriaa

Nuorisotiedon kirjaston vaiheita 

1974 Nuorisopoliittinen arkisto 
1975 Nuorisopoliittinen kirjasto 
1976 Nuorisopoliittinen kirjasto ja tietopalvelu 
1989 Nuorisotiedon kirjasto

1970-luku

Kansalaiskasvatuksen Keskuksen yhteyteen perustettiin v. 1974 Nuorisopoliittinen arkisto. Arkistoon koottiin keskitetysti nuoria koskevaa materiaalia sekä tutkijoiden että nuorisotyöntekijöiden tarpeisiin. Toiminnan tarkoituksena oli tiedottaa alan kirjallisuuden ja tutkimuksen kehityksestä.

Aineistoa kerättiin vapaakappale- ja vaihtosuhteilla. Sekä kuntien nuorisotoimia että nuorisojärjestöjä kehotettiin lähettämään julkaisujaan perustettuun arkistoon.

Arkiston kokoelmat olivat aluksi käytössä vain sen omissa tiloissa Helsingissä, Kasarmikadulla. Maaseudulla työskentelevien nuorisotyöntekijöiden toivomuksesta aloitettiin kirjallisuuden lainaaminen v. 1976. Samana vuonna käynnistyi myös tietopalvelutoiminta (tiedonhaku, aineiston valinta, kirjallisuusluettelot), ja kirjaston nimi muutettiin muotoon Nuorisopoliittinen kirjasto ja tietopalvelu. Kirjasto ryhtyi paitsi keräämään myös yhä systemaattisemmin julkaisemaan nuorisotietoa.

Oma julkaisusarja perustettiin v. 1977, ja siinä ilmestyi vuosittain Suomen nuorisopoliittinen kirjallisuus -bibliografia sekä 4-6 kertaa vuodessa tiedote. Tiedotteissa julkaistiin nuorisotutkimusten tiivistelmiä sekä tiedotettiin kirjaston hankinnoista.

1980-luku

Nuorisopoliittisesta kirjastosta alkoi toimintansa myötä muodostua nuorisoalan keskuskirjasto, jonka asiakaskunta oli, kuten edelleenkin, opiskelijoita, alan viranomaisia ja työntekijöitä, tutkijoita, opettajia ja toimittajia. KaKen kirjaston kokoelmista löytyi tietokirjojen lisäksi  lisäksi etenkin ns. harmaata kirjallisuutta; monisteita, raportteja, pienpainatteita ja opinnäytteitä.

Kirjaston tiedote muuttui Nuorisotutkimus-lehdeksi v. 1983 ja lehden toimitussihteerinä toimi kirjaston informaatikko. Nuorisotutkimusseura perustettiin v. 1988, ja yhteistyötä seuran kanssa tehtiin mm. pohjoismaisen yhteistyön virittämisessä, kun yhteispohjoismaisen NYRIB-bibliografian toimittaminen aloitettiin. Nuorisotutkimus-lehden toimitussihteerin pesti siirtyi sittemmin kirjastolta seuralle. Läheisen yhteistyökumppanin, Lastensuojelun Keskusliiton kirjaston, kanssa kartutettiin yhdessä lapsia ja nuoria koskevan tekeillä olevan tutkimuksen tietopankkia.

Kansainvälinen nuorisovuosi (1985) lisäsi kirjaston tunnettuutta ja käyttöä. Asiakkaiden enenevät ihmettelyt siitä, minkä puolueen kirjasto Nuorisopoliittinen kirjasto olikaan, johtivat osaltaan nimen vaihtoon Nuorisotiedon kirjastoksi (1989).

1990-luku

Kolmen palvelujärjestön, KaKe:n, Nuorisotyön Keskuksen (NTK) ja Suomen Nuorisojärjestöjen Yhteistyöjärjestön (SNT) yhteistyö tiivistyi 1990-luvun alussa. Nuorisoyhteistyö Allianssi ry perustettiin vuonna 1992 näiden kolmen nuorisotyön palvelujärjestön työn jatkajaksi. Samalla toimipiste muuttui Vallilaan Nokiantielle.  Allianssin 1990-luvun uusia toimintamuotoja olivat  nuorisovaihto, monikulttuurisuustyö, verkkopalvelut, nuorisovaalit, työllisyysprojektit sekä nuorten osallistumishankkeet.

Vallilan teollisuusalue oli kirjaston toiminnalle syrjäinen paikka, ja asiakasmäärä kääntyi laskuun. Olympiastadionille muuton yhteydessä (1994) kirjaston itsenäinen toiminta oli jo vaakalaudalla. Ratkaisevimmaksi tekijäksi kirjaston itsenäisyyden säilyttämisessä osoittautui Nuorisotutkimusseuran kannanotto, jossa nähtiin Nuorisotutkimusseuran, kirjaston ja Nuorisotutkimus-lehden yhteistyö merkittävänä rakenteena koko nuorisotutkimuskentän vahvistamiselle ja uudelleenresurssoinnille.

Kirjaston uusia yhteistyökumppaneita 90-luvulla oli Suomen Nuorisopsykiatrinen Yhdistys (SNPY ry), jonka erikoiskokoelma sijoitettiin kirjastoon. Yliopistojen yhteiseen valtakunnalliseen Arto-tietokantaan ryhdyttiin tuottamaan nuorisotietoa. Humanistisen ammattikorkeakoulun syntyvaiheissa kirjasto tuki kirjastopalvelujen aloittamista Kanneljärven opistolle.

Viimeinen Nuoriso Suomessa -bibliografia (1993) koottiin v.1995. Kirjasto siirtyi nettiaikaan ensimmäisten kirjastojen joukossa Suomessa. Reaaliaikaisesta verkossa avoimesta online-tietokannasta (1995) oli huomattava apu kirjaston palvelujen toteutumiselle valtakunnallisesti, kun esim. nuorisoalan oppilaitoksista päästiin tekemään suoraan hakuja kirjaston aineistosta. Nettiajan alkajaisiksi Allianssissa pystytettiin Pro Youth -verkkopalvelu nuorten parissa työskenteleville. Pro Youth muuntui kirjaston organisoimana tiimityönä uuteen muotoon, Nuorisotiedon talo -verkkopalveluun ja erilliseen Allison - nuorten tietosivustoon (1999).

2000-luku

Allianssin toiminnan painopistealueita 2000-luvulla olivat kehittämis- ja palvelutoiminta sekä kansallinen ja kansainvälinen vaikuttaminen. Allianssin Nuorisotiedon talo -tiimi koordinoi talon verkkoviestintää ja -nettipalveluja.

Kirjaston toiminta muodostui kiintoisaksi sekoitukseksi kehysorganisaation sisäistä tietopalvelua, tutkimuskirjastoa sekä laajalle käyttäjäkunnalle suunnattuja erikoiskirjastopalveluita. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisten asiakkaiden osuus pysyi vuosien mittaan lähes ennallaan, viidesosana (20 %) koko asiakaskunnasta.

Allianssi ja sen mukana Nuorisotiedon kirjasto muuttivat vuonna 2005 Allianssi-taloon, Itä-Pasilan Asemapäällikönkadulle.

Kirjaston seikkailukasvatuksen ja elämyspedagogiikan aineistot koottiin Pohjois-Suomen seikkailukasvatus - Poseka  ry:n tuella Seikkailukasvatuksen kokoelmaksi (2007). Kokoelmaa kartutetaan edelleen ja se on seikkailutoimijoiden aktiivisessa käytössä. Humakin Nuorisotyön ja kansalaistoiminnan ylemmän AMK-tutkinnon  alkuvuosina kirjasto toimi opiskelijoiden lähikirjastona ja yhteistyö Humakin kirjastoverkoston kanssa on jatkunut myös sen jälkeen.

2010-luku 

Kirjaston sijainti tä-Pasilassa on osoittautunut kulkuyhteyksiltään hyväksi sekä pääkaupunkiseudulla että sen ulkopuolella asuville. Kirjaston toiminta jatkuu vilkkaana. Kirjasto aloitti vuonna 2014 uuden Hakemusklinikka järjestöille - palvelun, jossa tarjotaan tukea ja konsultointia OKM:n yleisavustuksia hakeville järjestöille lomakkeiden täyttämisessä. Myöhemmin mukaan on tullut myös vastaava Selvitysklinikka -palvelu OKM:n selvityslomakkeen täyttämisen sparraamiseen.

Allianssi-talon toimintaympäristö on osa kirjaston jokapäiväistä elämää: Allianssin omien toimintojen ohella Nuorten mielenterveysyhdistys - Yeesi ry,  ja erityisesti Nuorisotutkimusverkosto ja Nuorisotutkimusseura ovat tärkeitä kirjaston yhteistyökumppaneita. Allianssi-talon kokoustajat ja vierailijat hyödyntävät myös kirjaston palveluja.

Kirjaston toimintaa ohjaava kirjastotoimikunta on ollut vuosien mittaan oiva apu etenkin, kun uusia toimintamuotoja on lanseerattu ja kun on tarvittu apua isommissa tai pienemmissä ongelmissa. Erikoiskirjastojen yhteistyöhön ja koko kirjastokentän yhteisiin toimintoihin kirjasto osallistuu säännöllisesti.

Yhteistyö ja verkostoituminen  ovat olleet kaikkien vuosikymmenten ajan kirjaston vahvuuksia. Niiden pohjalta Nuorisotiedon kirjastosta on muodostunut nuorisoalan tiedon kokoaja, jäsentäjä, säilyttäjä ja välittäjä, Allianssin tietokeskus.

Kirjoittaja: Vappu Turunen 

Lähde: Maire Wikholm: Muistio Nuorisopoliittisen kirjaston ja tietopalvelun kehityksestä (1984)

Aiheesta muualla