Laatikkopinoista moderniksi tietopalvelukeskukseksi – kohtaamisia vuosien varrella (Pirjo Honkavaara)

Laatikkopinoista moderniksi tietopalvelukeskukseksi  – kohtaamisia vuosien varrella

Pirjo Honkavaara

Ensimmäinen "kohtaamiseni" Nuorisotiedon kirjaston kanssa oli vuosikymmeniä sitten, jolloin paikka oli eri ja nimikin jotain ihan muuta. Työskentelin 1970 -luvulla kasvatustieteen opintojeni ohella osa-aikaisesti ainelaitokseni kirjastossa ja pääsin kirjastonhoitaja Sirkka Kekin kanssa Kansalaiskasvatuksen Keskukseen Kasarminkadulle. Kerrosta on muista, mutta mielessäni on, että kapusimme rappuja ja saavuimme jonkun porrastasanteen vasemmalla olevalle ovelle. Ovikelloa soitettuamme pääsimme sisään tilaan, mikä oli täynnä kirjahyllyjä ja laatikkopinoja. Juuri niitä olimme tulleet penkomaan. Muistikuvani mukaan toimisto oli muuttamassa samassa talossa olevaan toiseen huoneistoon ja ennen muuttoa oli tehty tarjous mm. kasvatustieteen laitokselle yhdistyksen julkaisujen edullisesta hankkimisesta. Mitään muuta en tapahtumasta muista kuin varastomaisen tunnelman.

Tultuani joitakin vuosia myöhemmin valituksi Lastensuojelun Keskusliiton kirjastonhoitajaksi solmin yhteydet Nuorisopoliittiseen kirjastoon. Ihailin Maire Wikholmin työtä "Suomen nuorisopoliittinen kirjallisuus" -bibliografian tekemisessä. Kyseinen painettu, vuosittainen bibliografia oli työssäni tärkeimpiä tiedonhaun apuvälineitä. Silloin ei ollut vielä tietokoneita.

Maire Wikholm ja KaKe:n kirjasto kuuluivat kirjastomaailman kontakteihini. Silloin tällöin piipahdin jotain asiaa toimittamassa. Tilana muistan kirjaston olleen pienehkö, muttei kuitenkaan ahdas - vaikkakaan yksityiskohdista en juuri muista muuta kuin keskellä kirjastoa sijainneen suurehkon pöydän.

Työntäyteiset vuodet 90-luvun taitteessa vähensivät kirjastojen välistä yhteistyötämme enkä käsitykseni mukaan käynyt Vallilan tiloissa kuin kerran. Kuten ensikohtaamisestani niin siitäkin käynnistä jäi mieleeni varastomainen tunnelma.

Stadionin kirjastotilat sen sijaan nousevat silmissäni vihreän kodikas. Olenko väärässä, kun näen runsaasti viherkasveja? Yhteistyömme kirjastojemme kesken lisääntyi taas - vai olikohan se enemmän yksipuolista verkostoitumista halutessani tutustua monenlaisiin uusiin tietopalvelun asioihin Nuorisotiedon kirjaston kautta. Nyt ihailuni kohteena oli Vappu Turunen ja online-tietokanta. Meidän kirjastomme tuli nettimaailmaan vuosia perässä.

Vihreäksi muutuin itse, kun ensi kertaa kävin Itä-Pasilan uusissa, hienoissa tiloissa. Katsoin kirjaston oivallista sijaintia "kaiken keskipisteessä" ja olohuoneenomaista sisustusta. Kävijämäärät olivat lisääntyneet ja nettitoiminnot kehittyneet. Todellinen moderni tietopalvelukeskus, huokasin kateudesta!

On ollut hienoa olla yhteistyössä ja upeaa saada olla kirjastotoimikunnassanne!

Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Pirjo Honkavaara on toiminut pitkään kirjastotoimikunnan jäsenenä. 

Aiheesta muualla