Lehtiä, lehtiä ja lehtiä – sekä niihin tuskastuneet palotarkastajat (Kaisa Nummenpää)

Lehtiä, lehtiä ja lehtiä  – sekä niihin tuskastuneet palotarkastajat

Kaisa Nummenpää

Nuorisotiedon kirjastoon on aina tullut paljon lehtiä. Olympiastadion oli kirjaston näkökulmasta varsin haasteellinen tila.. Moni muistanee, että Allianssin ollessa Stadionilla, kirjaston lehtihyllyt oli sijoitettu hieman varsinaisesta "kirjastosalista" eteenpäin. Tarkemmin sanottuna sen käytävän alkuun, joka johti peremmälle muihin huoneisiin.

Työhömme kirjastossa kuului, että kaikki sinne tulevat lehdet käytiin aina vähintäänkin selaten läpi. Kaikki nuorisotutkimusta, nuoriin liittyviä ilmiöitä tai muuten asiakaskuntaamme ajatellen tärkeät ja käyttäjäryhmiämme oletettavasti kiinnostavat artikkelit luetteloitiin - ja luetteloidaan - kirjaston tietokantaan. Sieltä ne ovat kiinnostuneiden haettavissa ja löydettävissä. Lehtiartikkelit ovatkin tietokannan melkoinen aarrearkku: vuosikymmenten ajalta pelkästään nuoriin liittyviä lehtijuttuja!

Lehtiä myös käytettiin ahkerasti. Vakiolukijat kävivät tietysti kirjastossa lukemassa uutuudet, mutta myös opiskelijat viettivät välillä tunteja artikkeliviitelistan kanssa lehtihyllyjen parissa. Usein myös kopioimme perinteisiä paperikopioita artikkeleista ja lähetimme niitä sitten tilaajille ympäri Suomea.

Sillä lehtiä säilytettiin tuolloin useita vuosikertoja. Ja yhtälöhän on: useita nimikkeitä + monta vuosikertaa = paljon lehtiä. Tämän olivat huomanneet myös Stadionin palotarkastajat, jotka totta kai säännöllisesti vierailivat arvorakennuksessa. Ja he olivat luonnollisesti huolestuneita tästä meille niin tärkeästä, mutta paloturvallisuuden kannalta kuumottavasta osiosta Stadionia.

Kävimme toistuvaa keskustelua 2000-luvun alussa tarkastajien kanssa siitä, onko "lehtisalimme" huonetilaa vai käytävää - käytävätiloissa avohyllyt olivat nimittäin kiellettyjä. Ehkä tila oli jonkinlainen käytäväpullistuma...

Joka tapauksessa ratkaisu lehtien säilytysongelmaan tulisi olemaan ovelliset metallikaapit. Jonkin aikaa pystyimme välttämään tämän tietysti hintavan, mutta myös esteettisesti aika tylyn ratkaisun hankintaa. Miten hyvin toimisi ja miltä näyttäisi kirjasto, jossa kaikki lehdet olisivat suljettujen metalliovien takana? Mutta tarina kertoo, että kaapit oli lopulta hankittava...

Ja ai niin: jos haluat lukea vaikkapa siitä, mitä Anu Silfverberg kirjoitti Ylioppilaslehden numerossa 2002:7 Ostosparatiisin lapset -otsikon alla, ota yhteyttä kirjastoon. Lehtivuosikertoja on todennäköisesti karsittu ajan ja muuton myötä, mutta informaatikot kyllä hankkivat tietokannan viitteisiin täsmäävän jutun kopion vaikka Varastokirjastosta.

Kaisa Nummenpää työskenteli Nuorisotiedon kirjastossa vs. informaatikkona 1,5 vuotta vuosina 2002-2003. Tätä nykyä hän työskentelee Munkkiniemen yhteiskoulussa koulukirjastonhoitajana ja kuuluu Nuorisotiedon kirjaston kirjastotoimikuntaan.

Aiheesta muualla