Kirjavinkki: Graffitit ja breakdance nuorisotyön välineinä

19.09.2019
Vappu
Hiphop Suomessa, puheenvuoroja tutkijoilta ja tekijöiltä -kirjan kansi

“Graffiti ja katutaide toimivat monipuolisuutensa ja sovellettavuutensa vuoksi nuorisotyössä erinomaisesti; koska yhtä ainoaa oikea ratkaisua ei ole, jää luovuudelle runsaasti tilaa. ”  

Näin kirjoittaa Pete “Hende” Nieminen, graffititaiteilija ja työpajaohjaaja keväällä 2019 ilmestyneessä Hiphop Suomessa -kirjassa. Niemisen  mukaan hiphopin vahvuus on siinä, että se auttaa ymmärtämään ja ottamaan huomioon muita, eri kulttuureista tulevia ihmisiä. Kun erilaiset ihmiset toimivat yhteistyössä, voi syntyä jotain ainutlaatuista ja ennenkokematonta.

Breakdancea, graffiteja, dj-toimintaa, rap-musiikkia ja räppäystä - sitä on hiphop.  Maailmanlaajuiseksi kasvanut nuorisokulttuuri sai alkunsa New Yorkin afrikkalais- ja  latinalaisamerikkalaisten lähiöiden kaduilla 1970-luvun alussa. Suomeen hiphop-kulttuuri rantautui 80-luvulla. Breikkaaminen ja graffitien maalaaminen tuli Suomessa tutuksi ensin, musiikin tekeminen alkoi vasta myöhemmin.   

Kuten muualla, myös Suomessa hiphop-kulttuuri  on valloittanut yhä uusia nuorten sukupolvia.  Hiphopin eri elementit ovat olleet 1980-luvulta lähtien  myös osa kulttuurista nuorisotyötä. Hiphop-kulttuuriin olennaisesti kuuluva omaehtoinen taiteellinen toiminta innostaa ja kannustaa nuoria itse tekemiseen ja vaikuttamiseen. 

Kulttuurisen musiikintutkimuksen professori ja Hiphop Suomessa- tutkimusverkoston perustajajäsen Antti-Ville Kärjä pohtii artikkelissaan rap-musiikin ja koko hiphop-kulttuurin keskeisyyttä 2010-luvun Suomessa. 1990- ja 2000 -lukujen alussa suomalaiseen räppiin suhtauduttiin ohimenevänä muoti-ilmiönä, “buumina”,  2010-luvulla siitä on tullut yksi musiikillisista valtavirroista. 

Räpin eri suuntauksista nousee tänä päivänä vahvasti esiin yhteiskunnallinen räppi. Musiikkitieteen dosentti Susanna Välimäki kirjoittaa kiinnostavasti ekoräpiksi nimittämästään ympäristökriittisestä suomi- ja saameräpistä.  Vaikka räpin juuret ovat urbaaneissa suurkaupungeissa, kaukana luonnosta, ovat ympäristökysymykset nyt vahvasti esillä.  Suomalainen ja saamelainen ekoräppi kritisoi voimakkaasti ihmisen ympäristöä tuhoavaa elämäntapaa ja vaatii kestävämmän yhteiskunnan rakentamista.

Hiphop Suomessa -artikkelikokoelma on erityisen moniulotteinen kokonaisuus. Se on ensimmäinen suomenkielinen teos, johon on koottu sekä hiphopin eri alojen tutkijoiden että kulttuurin toimijoiden kokemusasiantuntemukseen perustuvia näkökulmia.  Hiphopin eri vaiheiden kehittymisestä kirjassa edetään keskitetymmin räppäämiseen ja räppiin. Loppuosassa ovat äänessä dj:t, toimittajat, musiikkituottajat ja hiphop-työpajojen vetäjät.  

Mielenkiintoista luettavaa siis kulttuuri- ja nuorisoalan toimijalle ja myös rap-genren nykypäivästä ja historiasta kiinnostuneelle musiikinkuuntelijalle!

Hiphop Suomessa : puheenvuoroja tutkijoilta ja tekijöiltä.  Venla Sykäri, Inka Rantakallio, Elina Westinen & Dragana Cvetanović (toim.)  Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, 2019.  363 s: kuvitettu

kirjavinkki hiphop hiphop Suomessa graffiti breakdance kulttuurinen nuorisotyö