Kirjavinkki: Käsillä tekemistä ja teknologiakasvatusta nuorisotyöhön!

07.03.2019
Vappu
Kuvassa on Maker-toiminta nuorisotyössä -kirjoja

Maker-kulttuuri on kaikille tuttua tee-se-itse-ajattelua ja terminä se kääntyy esimerkiksi värkkäämiseksi. Maker-liike on käsillä tekemisen alakulttuuria joka on noussut vahvasti esiin samaan aikaan digitalisoitumisen kanssa. Verken Maker-toiminta nuorisotyössä -julkaisu innostaa ottamaan haltuun käsillä tekemisen uudet muodot ja teknologiakasvatuksen ideat nuorisotoimintaan.

Maker-toimintaa toteutetaan jo suomalaisissa peruskouluissa osana ilmiöpohjasta oppimista. Yhdessä tekemällä ja kokeilemalla opitaan uusia asioita vaikkapa luonnontieteistä, matematiikasta tai käsitöistä. Teknologialaboratorioissa  työskentelevien oppilaiden ajatellaan motivoituvan ja innostuvan mielekkäästä tekemisestä ja sitä kautta oppimisesta. Samalla opitaan yhteisölliseen tekemiseen ja koulussa viihtyminenkin saattaa parantua.

Myös kirjastoissa Maker-liike näyttäytyy vahvana. Ompelukoneita, 3D-tulostimia ja muita värkkäysvälineitä löytyy yhä useammasta kirjastosta ja Novellikoukku -virkkausillat ovat suosittuja.

Nuorisotyöhön Maker-toiminta tekee vasta tuloaan, eurooppalaisittain se on jo vahvassa nosteessa. Kyse on nuorisotyön ajantasaistamisesta uudenlaisiin toimintoihin digitalisoituneessa ja teknologisoituvassa maailmassa. Uuden teknologian tuleminen kaikkien ulottuville lisää erityisesti mahdollisuuksia rohkaista nuoria luovaan teknologian käyttöön.  

Verken ansiokkaasti toimittamassa julkaisussa Maker-toiminnassa nähdään paljon potentiaalia kaikille nuorisotyön osa-alueille. Nuorisotyön vahvaa pohjavirtaa on käsillä tekeminen, joten kovin uudesta asiasta ei ole kysymys. Maker-liike edistää perinteisiä kädentaitoja monimuotoisempaan ja digitaalisempaan suuntaan, sitä esittelevä kuva lieneekin tyypillisimmillään robotteja rakenteleva nuorten porukka. Uutta on yhteinen tekeminen, ratkaisuja prosessin ongelmiin etsitään  yhdessä ja osaamista jaetaan eteenpäin. Maker-toiminnan arvot ovat myös nuorisotyön arvoja, ja kosketuspintaa nuorisotoimintaan löytyy paitsi yhteisöllisyydestä ja vertaiskulttuurista, myös siitä, kuinka tuetaan nuorten kasvua tekno-yhteiskunnassa. Nuorten ei kuuluisi jäädä pelkiksi teknologian kuluttajiksi, heidän tulisi oppia käyttämään sitä hyväkseen haluamallaan tavalla. He voivat olla teknologian tuottajia tavalla, joka nousee heidän omista intresseistään ja tarpeistaan.

Jos teknolabrat kouluissa nähdään innovaatiokasvatuksen alustoina, voi teknologiakasvatus non-formaalissa ympäristössä olla merkittävä teknologian demokratisoija ja aktiivisen kansalaisuuden edistäjä.

Maker-toiminta tuo esiin nuorten mitä erilaisimpia taitoja ja  saattaa johtaa oman elämänuran löytämiseen, samanhenkisiä ystäviäkin yhteisöllinen toiminta tuo tullessaan. Värkätessä tulee esiin myös myös muita nuoren elämään liittyviä asioita, joita voidaan nuorisotyöntekijän tuella käsitellä.

Maker-toimintaa monipuolisesti taustoittavan julkaisun tärkeää antia ovat käytännölliset vinkit ja esimerkit, miten Maker-toimintaa voi soveltaa nuorten kanssa toimimisessa. Mielenkiintoista on myös pohdinta siitä, miten teknologiakasvatus otetaan nuorisotyössä vastaan ja millaista lisäarvoa se nuorisotyölle antaa.

 

Julkaisuja voi tilata Verkestä tai lainata Nuorisotiedon kirjastosta:

Maker-toiminta nuorisotyössä. Kiviniemi, Juha (toim.) Helsinki : Verke, 2019.  105 s.
Maker-verksamhet i ungdomsarbete. Kiviniemi, Juha (toim.) Helsinki : Verke, 2019.  105 s.
Maker activities in youth work. Kiviniemi, Juha (toim.) Helsinki : Verke, 2019.  105 s.
 

nuorisotyö menetelmät kädentaidot käsillä tekeminen digitalisaatio digitaalinen kulttuuri teknologian kehitys teknologiakasvatus oppaat